Hejssan!

Joo anteeksi hyvät blogin lukijat mulle tuli pieni tauko ja siinä ajassa on tapahtunu aika paljon merkittävää... Heh heh..

No ensinnäkin, olen kotona. Tällä hetkellä oon ollu suomessa jo lähemmäs kaks viikkoa! En laittanu sitä tarkkaa päivämäärää tänne, koska halusin yllättää kaikki :) se oli aika hauska suunnitelma.. heh heh..

Kerron jotenki tiivistettynä ja sillai näistä vikoista päivistä jenkeissä ja ekoista kotona<3

Lähin matkustelemaan kotia kohti keskiviikkona 1.6 ja kone lähti kentältä 11AM tai jotain sellasta. Mulla oli pieni matkalaukkukriisi, en meinannu saada mitenkään kaikkea roinaa mahdutettua yhteen laukkuun (vaikka 3 kertaa on shipattu paketti ja meijän perhekkin vei niitä mun tavaroita 5 laukullista..) No ratkastiin tää sillai, et ostettiin mulle mahd. kevyt laukku kirppikseltä (3dollaria!!!!) ja sain ihan hyvin kaiken mukaan!! Jenkeistä saa tuoda 2X 25kg laukkui =)

Tähän väliin sellanen huomio että olin tosi pirteenä ja ilosena lähössä, mutta edellisenä päivänä (tai iltana) sain kauheen itkukohtauksen.. Jotenkin vaan iski kaikki stressi, että nyt oon taas jättämässä yhen elämän taakse ja alottamassa uutta. Mutta onneks Suomessa ei ollu melkeen mikään muuttunu niinkun pelkäsin, eikä tarvinnu todellakaa alottaa mitää uutta elämää. Kaikki tuntuu niin tutulta..

Pomppaan vielä tähän mun matkusteluaiheeseen. Lensin Mobilesta Charlotte, North Carolineen. Ihan ekana etin gaten ja sen jälkeen hengailin sen ympärillä olevissa kuapoissa yms. vajaa 3h. Yllättävän hyvin se aika kulu.

North Carolinesta Saksaan oli sitte se tuskasin ja pisin lento... En muista montako tuntia, mutta sen ison meren yli ni kai siinä kesti. Kaikkein pahinta oli että joku lapsi potki mun penkkiä eikä se väsyny milläään. Ja mä olin väsyny muutenki. Sillä lennolla en nukkunu kun 30minuutin eriä.

Saksasta Suomeen oli lyhyt parin tunnin lento jonka nukuin<3 Siellä koneessa kuulu jo suomen kieltä, oih! Helsinki-Vantaakaan ei ollu yhtäään muuttunu ja ette tiiäkkään miten ihanaa on nähdä suomenkielisiä tekstejä, mainostuksia, opasteita.. Tuli niin turvallinen olo! Mun laukut tuli tosi nopeesti ja hyvin, perhettäkin oli ihana nähdä, mutta se ei tuntunu niin erikoiselta ku oltiin just kuukaus sitte tavattu..

Näin mun paluusta. Mentiin syömään äidin tädin luo ja päivä oli jo torstai (kaikki aikaerot sun muut sekotti vähän päätä) RUISLEIPÄ, ah!<3 Niin siis sitä mä sain siellä ruualla.

Tässä oli mun paluusta ja laitan vielä jotai viimesiä merkintöjä, mutta nyt en kirjota enempää, ettei tästä tekstistä tuu turhan pitkä.. Heiheii! =)